Raspausta

Olipas mielenkiintoinen ja opettavainen tallipäivä tänään. Vuorossa oli raspaus, josta mulla ei oo kovin hyviä kokemuksia. Elmo pieni lähti vihreämmille laitumille viimeiseltä raspausreissultaan, joten siksi oli vähän jännät fiilikset. Tänään kaikki meni kuitenkin hyvin. Raspaamaan tuli ystäväni eläinlääkäri Pialiisa Toropainen alias Pipa.

Ensin Nana rauhotettiin ja simahtikin aika helpolla. Sitten Pipa tutki ensin käsin miltä hampaat tuntuu ja mäkin sain kokeilla. Aika paljon ja todella teräviä piikkejä löytyikin, vaikka viime raspauksesta on noin puoli vuotta aikaa. Sain kokeilla vielä raspauksen jälkeenkin muutosta ja kyllä oli tullut hienot hampaat ja taas on neidin hyvä mutustaa. 

Pääsin tunkemaan oman käteni Nanan suuhun kyynärpäätä myöden ja tunnustelemaan hampaita omin käsin. Jännää :) Ja kyllähän sieltä piikkejä löytyi, mutta Pipan toimesta ne on historiaa :)

Kyllä sitä miettii, että miten hevonen pystyy työskentelemään niin hyvin, vaikka suussa on kauheen terävät piikit. Mielenkiinnolla odotan, että millainen vaikutus tällä kaikella on varsinkin ratsastukseen. Nana on ollut aika levoton aina suusta ja toivottavasti tämä rauhottaa sitä ja tekee sen olemisesta helpompaa. Aika näyttää.